Ilmoo2026-09-21
Ilmoittajansuojelulaki 1171/2022 — mitä sisäinen ilmoituskanava tarkoittaa
Tämä sivu ei ole oikeudellista neuvontaa.
Tämä teksti tiivistää, mitä julkinen laki ja EU-direktiivi sanovat sisäisistä ilmoituskanavista Suomessa. Se on yleistietoa, ei oikeudellista neuvontaa, eikä väite siitä, että jokin nimetty organisaatio käyttäisi Ilmoota.
Suomen laki ja EU-direktiivi
Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (1171/2022) tuli voimaan 1.1.2023. 1 §:n mukaan lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937. Ajantasainen suomenkielinen teksti on Finlexissä; direktiivi on EUR-Lexissä.
2 § luettelee alat, joilla rikkomisista ilmoittaminen voi kuulua lain piiriin — muun muassa julkiset hankinnat (puolustus- ja turvallisuushankintoja lukuun ottamatta), finanssipalvelut, rahanpesun estäminen, tuoteturvallisuus, liikenneturvallisuus, ympäristönsuojelu, säteily- ja ydinturvallisuus, elintarvike- ja rehuturvallisuus, SEUT 168 artiklan mukainen kansanterveys, kuluttajansuoja sekä yksityisyyden ja tietojärjestelmien suoja — sekä myöhemmät kohdat EU:n taloudellisista eduista, tuista, kilpailusta ja yhteisöjen veronkiertojärjestelyistä. Tavanomainen työpaikkakiista ei kuulu alaan pelkästään siksi, että se liittyy työpaikkaan.
Kenellä on velvollisuus perustaa sisäinen kanava
10 § velvoittaa luetellut organisaatiot, joissa työ- tai virkasuhteessa olevien määrä on säännöllisesti vähintään 50, perustamaan sisäisen ilmoituskanavan. Luettelossa ovat muun muassa tietyt valtion toimijat, hyvinvointialueet, kunnat, seurakunnat sekä pykälässä tarkoitetut yhteisöt ja säätiöt. Lisäeläkelaitoksen on perustettava kanava henkilömäärästä riippumatta. Pienempi organisaatio voi silti pitää vapaaehtoista kanavaa; silloin 13 § soveltaa lain säännöksiä siihen kanavaan.
11 § sallii kanavan järjestämisen ulkoisen palveluntuottajan tehtäväksi. Organisaatio vastaa lain velvollisuuksista myös ulkoistuksen jälkeen. Ilmoo on ohjelmisto kirjallista kanavaa varten; se ei korvaa lakimiestä, suullista linjaa eikä pyynnöstä järjestettävää tapaamista.
Vähimmäismenettelyt
- 14 §: nimetään puolueeton henkilö tai henkilöt käsittelemään ilmoituksia. Ilmoituksia saavat käsitellä vain nimetyt henkilöt.
- 15 §: sisäisessä kanavassa on voitava ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti. Vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa. Jos suullinen ilmoittaminen on mahdollista, se on voitava tehdä puhelimitse tai muulla ääniviestijärjestelmällä, ja pyynnöstä on järjestettävä henkilökohtainen tapaaminen kohtuullisessa ajassa. Organisaation on tiedotettava selkeästi sisäisestä ilmoittamisesta, oikeuskanslerin keskitetystä kanavasta, menettelyistä ja suojelun edellytyksistä.
- 16 §: käsittelijän on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin ilmoituksen paikkansapitävyyden selvittämiseksi ja tarvittaessa rikkomiseen puuttumiseksi sekä annettava tieto toimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa vastaanottoilmoituksesta (tai seitsemän päivän määräajan päättymisestä, jollei ilmoitusta annettu).
- 17 §: organisaatio voi päättää ottaa vastaan myös nimettömiä ilmoituksia. Nimettömien perusteella ei tarvitse antaa vastaanottoilmoitusta eikä 16 §:n 2 momentin mukaista tietoa toimenpiteistä.
Direktiivin (EU) 2019/1937 8 ja 9 artikla asettavat unionitason velvollisuudet sisäisistä kanavista ja menettelyistä. Suomessa sitova täytäntöönpano organisaatioille on 1171/2022; poikkeukset, yhteiset kanavat (12 §) ja salassapito (32 §) luetaan laista.
Ulkoinen kanava
18 § antaa keskitetyn ulkoisen kanavan Oikeuskanslerinvirastolle. Virasto siirtää ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle tai tietyissä asioissa ministeriölle; se ei itse tutki ilmoituksen sisältöä. Viraston sivuilla kuvataan, milloin ulkoinen ilmoitus voidaan tehdä (muun muassa jos sisäistä kanavaa ei ole, tai on perusteltu syy uskoa, ettei sisäisiin toimiin ole ryhdytty tai vastatoimet uhkaavat). Toimintaohje ilmoittajalle on niillä sivuilla, ei tässä artikkelissa.
Suojelun yleinen edellytys 6 §:n mukaan on, että ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa tiedon paikkansapitävyyteen ja siihen, että tieto kuuluu lain alaan. 5 § kuvaa suojeltavat henkilöt. Tämä ei ole täydellinen luettelo seuraamuksista tai vastatoimikiellosta (23 §).
Sitovaa ohjausta varten käytä lakia, direktiiviä, oikeuskanslerin sivuja ja pätevää neuvontaa. Ilmoo-palvelun lakisivu kertaa, miten tämä ohjelmisto liittyy vain kirjalliseen kanavaan.